Jokainen meistä on täynnä tarinoita

Yhtenä päivänä kävin pikaisesti hakemassa lähimarketista lounasta. Uusi kassa puhui murretta, josta tuli minulle tuttu olo. Oli pakko kysyä, onko kassa kotoisin mummolani seuduilta Pohjanmaalta. Kyllä vaan! Sieltähän hän oli kotoisin ja muuttanut hetki sitten tänne Turkuun lapsensa kannustamana.

Yhden pienen kassatapahtuman aikana kävin mielessäni lapsuuden mummolassa, kerroin murretarinan opiskeluajoilta ja jaoin kassan kanssa ilon siitä, että minunkin vanhempani ovat muuttamassa kohta Pohjanmaalta Turkuun. Elämäni tarinat menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta olivat kaikki läsnä. Tuntui hyvältä ja kokonaiselta.

Oman tarinan rakentaminen on jokapäiväistä toimintaa

Tarinat ovat mukana elämässämme joka päivä, vaikka emme sitä aina huomaisikaan. Jäsennämme elämäämme tarinoiden avulla. Tarinoita on monenlaisia: on arjen pieniä tarinoita, vuorovaikutuksessa muiden kanssa syntyviä tarinoita, sisäisiä tarinoita, joita emme kerro muille ääneen, sekä kulttuuriimme ja elinympäristöömme liittyviä tarinoita.

Rakennamme identiteettiämme tarinoiden avulla. Tämä rakennustyö alkaa jo varhaislapsuudessa, ja työskentely on elämänmittaista. Kun osaa rakentaa identiteettiään kuvaavia tarinoita, elämästä tulee mielekästä.

Itseään voi ymmärtää tarinoiden kautta

Tulkitsemme kokemuksiamme tarinallisesti: etsimme merkityksiä elämän jatkumoon ja jäsennämme asioita johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Merkityksistä tulee ajallisia ja juonellisia kokonaisuuksia, joissa asioiden välillä on yhteyksiä.

Elämän ymmärtäminen tarinallisena kokonaisuutena vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Se, että ymmärtää elämänsä tarinoita, saa aikaan merkityksellisyyden kokemuksen.

Tarinalliset taidot ehkäisevät pahoinvointia

Hankkeessamme voimme tarinoiden avulla päästä lähelle nuorten kokemusmaailmaa ja ohjata nuoria siinä, miten elämää voi sanoittaa mielekkäästi. Omaa elämäntarinaansa voi nimittäin rakentaa myös tietoisesti. Elämänsä tarinoita voi tulkita yhä uudelleen ja rakentaa tulkintoja, jotka tukevat elämässä selviytymistä. Omien tarinoiden kertominen parantaa elämänkokemusten ymmärtämistä ja tunteiden hallintaa.

Nuoren hyvinvointi lisääntyy, kun hänellä on tarpeeksi monipuolisia taitoja tarinallistaa elämäänsä, löytää merkityksiä ja sanoittaa niitä. Tarinoiden avulla syntyy mahdollisuus ymmärtää, miten asioita voi myös kyseenalaistaa ja kritisoida ja miten tarinoissa voi nähdä uusia syy-seuraussuhteita.

Tällöin omat tarinat uudistuvat ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja sulautuvat osaksi elämäntarinaa aiempaa mielekkäämmin ja johdonmukaisemmin. Elämäntarina eheytyy, ja kokemus tulevasta saattaa muuttua myönteisemmäksi.

Tarinateatterissa näet elämäsi

Soveltavan teatterin menetelmillä on mahdollista kertoa tarinoita elämästään eri tavoin ja siten tulkita ja jäsentää niitä uudella tavalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tarinateatterin avulla voi nähdä kertomansa tarinan näyttämöllä. On hienoa kokea, että oma tarina on niin arvokas, että se voidaan esittää näyttämöllä. Toisaalta oman tarinan näkeminen ulkopuolelta tuo uusia näkökulmia. Tätä kautta ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa tarinansa tulkitsemiseen.

Tarinateatterin avulla on mahdollista irrottautua pinttyneistä tulkinnoista ja saada raikkaita näkökulmia, jotka parhaimmillaan muuttavat elämää mielekkääseen suuntaan. Tällöin ihminen toimii itse oman elämänsä käsikirjoittajana ja luo sellaista tarinaa, jota haluaakin elää.

Elämäntarinan kokonaisuuden kannalta on tärkeää oppia luomaan tarinoita, jotka tuottavat hyvää mieltä ja itselle merkityksellistä elämää.

Lähteet

Huttunen, M. (2013). Narratiivisten identiteettiprosessien kehittyminen varhaislapsuudesta nuoruuteen. Teoksessa E. Ropo, & M. Huttunen (toim.), Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa (s. 125–154). Tampere University Press.

Kinossalo, M. (2020). Tarinan voima opetuksessa. PS-kustannus.

Rahmel, P. (2021). Kerro, katsotaan! Opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan. (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 23.) Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-241-4

Tietoa kirjoittajasta:

Riia Lamminmäki toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja teatterimenetelmien kouluttajana Tule nähdyksi -hankkeessa. Kuva: Pexels.com

Tietoa blogista:

Tule nähdyksi -blogissa julkaistaan kuukausittain hankkeen toteuttajien kirjoituksia soveltavan teatterin merkityksestä nuorisotyössä ja nuorten elämän solmukohtien avaamisessa.